Musiikin suhteen olen tylsästi sanottuna kaikkiruokainen. Melkein mikä tahansa utuisesta indie-popista kunnon örinäheviin uppoaa mainiosti. Innostuin heti, kun eilen yliopistolla kurssi-ilmoittautumisiin turhautuessani törmäsin kaveriini Saaraan, joka mainitsi jazz-keikasta illalla Telakalla. Siitä on liikaa aikaa, kun viimeksi olen käynyt kuuntelemassa elävää musiikkia.
Vaikka en ollut kuullutkaan kummastakaan bändistä aiemmin, löysin sitten itseni illalla naapurissani sijaitsevasta baarista. Keskustassa asuminen on ihanaa, kun ulos lähtiessä ei tarvitse miettiä kyytejä tai mitään, sen kun vaan menee hissillä alakertaan ja on perillä lempipaikoissaan (lue: Klubilla tai Telakalla).
Käsittääkseni eilinen keikka oli osa kahden Young Nordic Jazz Comets -kilpailussa menestyneen suomalaisbändin kiertuetta, yleisöä oli tosin valitettavan vähänlaisesti paikalla. Ensimmäisenä soitti hurmaava Kadi Quartet. Erityisen vaikuttunut olin laulajan ääntelystä. Yleensä lyriikat ovat minulle tärkeä osa musiikkikokemusta, mutta "sanattomasti" laulettu musiikkikin toimi näköjään varsin hyvin.
Kamerani uinui laukussa ohi ensimmäisen bändin, mutta toisesta tajusin ottaa pari kuvaakin. Virta-niminen orkesteri vakuutti minut jo siinä vaiheessa, kun mikkitelineisiin ripustettiin keijuvaloja. Musiikki oli hypnoottista, vähän outoakin, mutta todella tiukasti otteessaan pitävää. Ja noh, hattupäisiä trumpetinsoittajia ei maailmassa ole yhtään liikaa... ; )
Tänään aamulla pakkasin kamat ja koiran ja pendelöimme Helsinkiin. Perjantain ohjelmassa oli lounas äidin kanssa ja autuasta tyhjäntoimittamista koko loppuilta. (Ja tenttikirjaan en ole vilkaissutkaan, hupsis...)
// Me and my friend Saara went to jazz concert yesterday. There's never too many boys with a hat and a trumpet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti