Oodi joutenololle

Täällä pääsiäisloma kestää melkein kolme viikkoa. Yleensä en pahemmin lomailua harrasta, mutta nyt alan ymmärtää pidempikestoisen joutenolon hyviä puolia.

Pariisin jälkeen väsytti kauheasti, joten vietin muutaman päivän tekemättä yhtään mitään, nukkuen ja loikoillen. Jossain vaiheessa takaraivossani nakuttava "pitäisi tehdä jotain järkevää eikä vaan lorvia" -ääni hiljeni. Laiskanpulskeasti pötkötellessä ei varsinaisesti saanut aikaan mitään, mutta silloin ehti hyvin ajatella kaikenlaista, tulevaisuutta ja elämää ja sen sellaista. 

Kun on tottunut juoksemaan tukka putkella paikasta toiseen, tekee ihan hyvää stopata kokonaan. Mitään downshiftaajaa meikäläisestä ei saa tekemälläkään, mutta tuntuu silti hyvältä, kun on aikaa ajatella omia juttuja ihan kaikessa rauhassa. Velvollisuuksia ei tule hoidettua tulipalojensammutustyyliin hommien kaatuessa niskaan, vaan tekemisiinsä ehtii keskittyä.

Lopulta lorvailu kävi kyllästyttämään ja aloin tekemään kivoja asioita. Ystävien kanssa ulos syömään, nunnaluostarin puistoon istumaan kirjan kanssa. Seinäkiipeilemään, reissun aikana tuli ikävä sekä seinää että suurenmoista kiipeilykaveriani. Valokuvasin kotikulmia, kaikkien reissujen lomassa olen unohtanut ihastella Leuvenia, joka sekin on varsin siisti mesta. Treffeilläkin kävin, varsin hyvillä sellaisilla. Nyt vatsassa lepattelee pieniä perhosia.

Kivojen juttujen lisäksi sain duunihommien puolelta vaalimainosprojektin valmiiksi, hurraa. Nyt pitää vaan pysyä nahoissaan sunnuntaihin asti, vaalipäivä jännittää niin pirusti. Kirjoitushommiakin tarjottiin ensi viikolle, jes.  

// Lazy days. Lots of thinking and just enjoying everyday life.

Pääsiäinen Pariisissa

Palasin pari päivää sitten Pariisista.

Jonkun olisi pitänyt varoittaa siitä, miltä Pariisita lähteminen tuntuu. Ensikertalaiselle kaupunki jätti samaan aikaan sykkivän, innostuneen ja inspiroituneen olon, toisaalta kävelystä kamalan kipeät koivet ja kaipuun parille päivälle ihan vain omaa tilaa ja rauhaa.

Olen lääkinnyt epämääräistä oloani palaamalla Montmartren kaduille Amélieta katsoen, rosé-pullon kera.

Vietin Pariisissa ensin viikonlopun perheeni kanssa, sitten vielä muutaman päivän ystävien seurassa. Kun on kaupungissa ensimmäistä kertaa, tuli tietenkin kierrettyä lähinnä isoimpia nähtävyyksiä. Eiffel-torni ja Riemukaari, Sarce Coeur ja Champs Élysees, Notre Dame ja Mona Lisa, mitä näitä nyt on. Bonuksena päälle Versailles ja kasa museoita.

Olivathan nuo toki siistejä, eikä ensimmäinen kerta Pariisissa varmasti olisi mitään, ellei niitä kävisi katsomassa. Silti tuntuu, että sain eniten irti ihan vaan oleskelusta. Kaduista ja kulmista, ihmisten ihmettelystä ja yleisesti tunnelman tarkkailusta.

Viikko Pariisissa tuntui samaan aikaan lyhyeltä ja pitkältä ajalta. Toisaalta ehti nähdä paljon, silti vain  murto-osan kaikesta kiinnostavasta. Viimeisinä päivinä aloin olla jo fyysisesti niin puhkipoikki, etten enää oikein jaksanut keskittyä kaikkeen ihmeelliseen ympärillä.

Noh, onneksi aina voi mennä takaisin. Olen varma, että palaan Pariisiin mitä pikimmin.

// Easter holidays in Paris. Amazing city that left a first-timer with aching feet and inspired mood.