perjantai 9. tammikuuta 2015

Kuukausi vegaanina

Olen ollut kasvissyöjä nyt parisen vuotta. Lihan jättäminen pois oli minulle helppoa, kun kotoa muuttamisen jälkeen pääsi päättämään itse omista ruuistaan. Eläintuotannon ongelmat, niin eettiset kuin ympäristölle koituvat, ahdistavat kuitenkin edelleen. Vegaanius on kiinnostanut jo pitkään, joten nyt tammikuussa ajattelin kokeilla kuukauden kestävää Vegaanihaastetta.

Haaste ei tunnu mitenkään mahdottomalta ja monet herkkuruuistani ovat vegaanisia nykyisinkin. Silti, se on ehdottomasti haaste minulle – muutenhan olisin ryhtynyt vegaaniksi jo aikoja sitten. Vegaanihaasteessa itselleen saa onneksi oman tuutorin auttamaan ja hyviä reseptivinkkejä kilahtaa sähköpostiin päivittäin.

Ennustin jo kuun alussa, että minulle isoimmiksi ongelmiksi nousevat juustosta luopuminen ja ulkona syömisen vaikeus. Olen melko nirso ja laiska kokkaaja, joten vaihtoehtojen keksiminen vakioeväille ja valmisruuille vaatinee vähän kekseliäisyyttä. Ihan äärimmäisen tiukalla linjalla en aio mennä – kaapissa on yhä kilo parmesaania ja mozzarellatoast on tammikuussakin lounasvaihtoehto.

Ensimmäisen viikon aikana juustoa on yhä mennyt, mutta reilusti vähemmän, kuin normaalisti. Olen myös etsinyt innoissani uusia reseptejä ja tehnyt enemmän ruokaa kuin aikoihin. Olen säästänyt selkeästi rahaa, kun ei ole tullut käytyä ulkona syömässä. Toisaalta olen myös huomannut, että kasviperäisen ruuan kanssa annoskokojen ja ateriavälien hahmottaminen on alkuun ollut hankalaa – välillä jää nälkä ja välillä on ähky.

// I'm participating in vegan challenge this month. Challenge, indeed, for a cheese lover like me.

tiistai 6. tammikuuta 2015

Pistol

Muistan ikuisesti sen kesäpäivän vuonna 2011, kun ostin Minna Parikan kengät. Silloiselle lukiolaiselle ne maksoivat pitkän pennin, josta osan vielä lainasin kaveriltani. Mutta voi sitä tunnetta, kun kävelin paperikassin kanssa Helsingissä. Sellainen toteutuneen haaveen tuntu, joka hymyilytti pitkään.

Kenkähöperyyteni on sittemmin laantunut ja maku muuttunut käytännöllisemmäksi. Joululahjaksi itse itselleni ostamat Acne Pistol -nilkkurit saivat kuitenkin aikaan vähän saman tunteen, kuin Parikat aikanaan.

Olivathan ne opiskelijalle pikkuisen liian kalliit, vaikka Huuto.netistä uuden veroisina ostinkin ja siinä vähän säästin. Mutta kestäneet ajankohtaisina jo vuosia. Ennustan, että tuleva klassikko, ehdottomasti. Tukeva, tuoksuva nahka, jonka pehmenemistä odotan. Maltillinen korko, joka silti nostaa ryhtiä ja kopisee mennessään. Istuvat tismalleen tyyliini, nyt tekee mieli vain sovitella kaikkia vaatteitani näiden kanssa.
// After several years of craving after Acne Pistol boots, they are finally mine. 

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Aikomuksia alkavalle vuodelle

Vuosi sitten tein innoissani uuden vuoden lupauksia. Halusin matkailla, pitää kropastani parempaa huolta ja kirjoittaa enemmän. Ensimmäistä tavoitetta lukuun ottamatta onnistuin varsin hyvin: en ole vuosikausiin liikkunut yhtä paljon kuin viime vuonna, ja omaksikin yllätyksekseni pääsin tekemään sivutöitä toimittajana, eli toteuttamaan yhtä pitkäaikaisimmista haaveistani.

Mitä sitten tavoitteeksi tälle vuodelle?
Matkusta enemmän - taas
Viime vuoden epäonnistunut tavoite uusintakierroksella. Vaikka haaveeni matkustamisesta aiheuttavatkin minulle tunnontuskia erityisesti lentämisen järkyttävän hiilijalanjäljen takia, on matkailu niitä asioita, joista luopuminen tuntuu mahdottomalta. Koska suuntaan vaihtoon Belgiaan, tulee Keski-Euroopan koluamisesta junalla onneksi helpompaa. Vaatimaton tavoitteeni on 5 maata vuonna 2015. (Kuva toissasyksyltä Roomasta.)
Liiku jatkossakin
Kirjaan tunnollisesti Heiaheiaan jokaisen kerran, kun teen jotain edes etäisesti liikunnaksi luokiteltavaa. Viime vuonna merkintöjä kertyi minun asteikollani ennätykselliset 46 kertaa. Erityisesti hurahdin seinäkiipeilyyn, jota aion ehdottomasti jatkaa taas aktiivisemmin. Tavoite ensi vuodelle: tämän sohvaperunan mittariin vähintään 60 liikuntakertaa.
Kandi kasaan
En edes aloita avautumista onnettomista opinnoistani... Nyt syksyllä olen saanut niistä sentään aavistuksen otetta, mutta silti takaraivossa kummittelee kauhukuva statuksesta "n-vuoden opiskelija". Joten, syksyllä raahaan ahterini kandisemmaan ja runnon sen kasaan vaikka väkisin, piste.

// New year's resolutions 2015: travel more (min. 5 countries), excerice more (min. 60 times) and do my baclelor's thesis.