sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Välittömästi-näyttely Kaapelitehtaalla

Kaapelitehtaan Puristamossa on vielä pari päivää esillä Pekka Halosen akatemian opiskelijoiden opinnäytenäyttely Välittömästi, suosittelen tsekkaamaan.
Pidän nuorten tekijöiden töistä, ne ovat yleensä vapaita, kokeilevia ja välittömiä, ei turhan pitkälle mietittyjä. Onhan tämäkin näyttely aikamoinen sekametelisoppa, kun samassa tilassa on niin valokuvia, kuva- ja mediataidetta kuin graafisten suunnittelijoidenkin työnäytteitä, mutta toisaalta se on virkistävää.
On myös jännä miettiä, mitä näistäkin tyypeistä voi tulla, kenestä kuullaan vielä, kuka onnistuu lyömään itsensä läpi. Omat suosikkini olivat israelilaisia naisia armeijassa kuvannut sarja sekä arvista kuvin ja sanoin kertonut kokonaisuus.
JULIUS TÖYRYLÄ: KÄÄRMEEN VUOSI
ADRIANA DOBRIN: LADIES DO 2 YEARS
HANNA HEIKKILÄ: IHMISEN JA LUONNON VÄLINEN SYMBIOOSI
MIA NIEMELÄ: KARTTA MEIHIN
Yksi "tuttu" työkin näkyi, ihanaa Värikynähame-palstaa täällä Lilyssä pitävän Monikan Kahvista ja sen uuttamisesta -vihkonen oli luonnollisesti esillä kahvipapujen kanssa.

lauantai 7. joulukuuta 2013

Kartalla

Vietimme eilen itsenäisyyspäivää äidin nurkissa aika rennolla meiningillä: läheisimmät sukulaiset koolla ja paljon hyvää ruokaa.
Suomalaisten tavasta juhlistaa itsenäisyyttä on tänäkin vuonna ollut paljon puhetta, täytyy myöntää, että vähän rennompi meno kelpaisi minullekin. Ei hartaassa tunnelmassa sotamuistoissa vellominen oikein kosketa näin nuorta, mutta toisaalta, eipä sellaiseen ole pakko osallistua, jos ei kiinnosta.
Joo, kevyempiin aiheisiin. Äiti on sisustanut oikein huolella. Minun vanhan huoneeni, nykyisen toimiston, seinälle on ilmestynyt todella hieno maailmankartta-tapetti. Olen tuijotellut sitä pitkään, ja haaveillut reissusta ties minne. Ehkä ihan vaan risteily ensin, ja joskus myöhemmin jonnekin kauemmas.
131207A.JPG
Meidän illan hienoin mekko ja upeimmat korut olivat 5-vuotiaalla kummitytölläni. Minä otin itsenäisyyspäivän kunniaksi käyttöön syksyn kivoimman kirpputorilöydön, IvanaHelsingin huivin, jonka letitin tukkaani. Huvi oli myynnissä käyttämättömänä lappuineen päivineen, ja sinivalkoisena sopi oikein hyvin päivän teemaan.
Tänään olemme viettäneet mukavaa vapaapäivää, käyneet taidenäyttelyissä ja lämmittäneet Blossaa. Poikaystävän yleissivistyksessä on Taru Sormusten Herrasta -elokuvastrilogian kokoinen aukko, ja tämän huutavan vääryyden paikkaaminen on jo toisen elokuvan puolessa välissä.

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

TOKYOn joulumyyjäiset

Helsingissä ollaan, ja tänään kävimme Taikin tai siis TOKYOn joulumyyjäisissä. Vaikka sunnuntai oli myyjäisten viimeinen päivä ja olimme vähän mattimyöhäisinä paikalla,  siellä oli yhä paljon väkeä ja kiinnostavia juttuja myynnissä.
Yksityiskohtaisesti kuvioidut tarjottimet olivat tosi kivoja. Samoin ihania posliini-kippoja ja -kuppeja oli mielin määrin, harmi, että olen tehnyt periaatepäätöksen vain yhdestä astiasarjasta.
Ruuhkassa puhelimella napsitut kuvat ovat vähän mitä ovat - iso hatunnosto tosissaan bloggaaville, jotka saavat tuollaisista tilanteista huippukuvia.
Monet printeistä olivat vähän liian värikkäitä ja pirteitä makuuni, mutta olisi täältä seinän täytettäkin löytynyt. Jotenkin olin kokonaisuudessaan ihan vähän pettynyt myyjäisten tarjontaan - mikään isompi juttu ei saanut aikaan "pakko saada!" -tunnetta. Pari pientä asiaa ostin, niistä lisää ehkä myöhemmin.
Myyjäisten jälkeen suuntasimme Loosisteriin syömään. Vaikka ruokaa sai jonkin aikaa odotellakin, niin avokadopizzalle pisteet. Nyt ohjelmassa on rento koti-ilta poikaystävän nurkissa, huomenna menen äidin ja siskon kanssa katsomaan balettia.