maanantai 7. heinäkuuta 2014

Ollaanko tämä kesä näin

Viikonloppu meni maalla lorvaillessa, mummon syntymäpäivät, kasa serkkuja ja sukulaistätejä, perusmeininki. Kermakakkuöverit ja iki-ihana kissanpentu kruunasivat kelpo viikonlopun. (Teki mieli pakata pieni suloinen karvapallero mukaani Tampereelle, mutta maltoin sitten kuitenkin jättää sen maalle, olenhan loppupeleissä kuitenkin enemmän koiraihmisiä.)
Lauantai-iltana laiturinnokassa istuessani kesä-idylli oli aika täydellinen. Lyhyt juoksulenkki, sauna ja järvi, kyllä rentoutti. Tykkään olla mummolassa, siellä kaikki pysyy aina ennallaan. Sellaisessa aavistuksen nostalgisessa ja äärimmäisen huolettomassa lapsuuden kesät -mielentilassa on hyvä olla, asiat ovat yksinkertaisia ja kevyitä eikä mitään jaksa murehtia liikaa.

Toisaalta maalla huomaa myös, ettei minusta olisi kokopäiväisesti tuollaiseen arkeen. Vaikkei sukuni mitenkään erityisen konservatiivinen olekaan, ei modernin itsenäisen naisen aatemaailmaani mahdu tietynlaiset perinteiset tavat ja asenteet, joita tuossa porukassa paistaa läpi. Varsinkin, kun puolet suvustani on päättänyt lisääntyä samaan aikaan, on vauva-perhe-lässytilään määrä vähän ahdistava.

Mutta joo, myöhästyneistä junista huolimatta palasin eilen illalla Tampereelle ja maanantai on kulunut toimistolla matelevan hitaasti. Kohta pääsen kotiin, ja seuraavaksi aion karata puistoon loikoilemaan.

PS: Voi Flow Festival, mitä menit tekemään. Sinne katoavat taas meikämimmin roposet, sillä Manic Street Preachers nyt vain yksinkertaisesti on pakko päästä näkemään.

PPS: Tatuointini oli poimittu Buzzfeedin listalle. Onneksi on sentään "incredible tattoos" eikä mikään "most horrible tattoos" -juttu.

// Weekend on at my grandparents place. Oh, how I wished to take the cutest little kitten with me to the city...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti