Tiistai, tuo uusi maanantai. Nihkeä aamu, päivällä hyppäsin Tampereen-junaan, kipaisin työhaastattelussa ja illalla näin vielä kavereitakin. Onneksi huomenna on vapaapäivä, aikaa saada hommat Tampereella järjestykseen ja keskeneräisiä asioita hoidettua.
Helsingissä ollessa tulee aina sellainen olo, että haluaisi asua siellä. Istua aamusella leppoisasti ratikassa, lähteä parhaan ystävän kanssa yksille tuosta vain kävellen Kallioon, kiertää koiran kanssa Töölönlahtea ja herätä bussin kolisteluun ikkunan alla.
Kyllähän minä Tampereellakin viihdyn, aina vaan paremmin ja paremmin. Varsinkin silloin, kun on kaupungissa pitkään yhtäjaksoisesti, on siitä helppo pitää. Istuskelu lempikuppilassa, tuttu lenkkireitti, yliopistolla lorvailu, opiskelijameininki... Ei valittamista. Toisaalta taas, mitä enemmän Stadissa käy, sitä vähemmän sieltä tahtoisi lähteä pois.
Tuntuu, että minua vaivannut nyt kevät-stressi-ahdistus on vähitellen helpottamassa. Pari viikkoa kaikki oli ihan sekaisin ja epäselvää, rutiineja rakastavalle kontrollifriikille vähän vaikeaa. Nyt kuitenkin odotan jo kesää, takatalvesta huolimatta. Oloni on kepeämpi, inspiroitunut ja innostunut, sellainen, kuin haluankin olla.
// Helsinki, I love you.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti