Onpa työnteko vaan rankkaa. Eilen duunista päästyäni simahdin neljän tunnin päikkäreille ja heräsin ilta-ysin aikaan vailla mitään tajua siitä, mikä maa, mikä valuutta. Pöllämystyneenä ja tukka pystyssä sain kuitenkin itseni siistittyä sellaiseen kuosiin, että kehtasin poistua kotoa naapuriin Telakalle.
Siellä soitti nimittäin iki-ihana Jukka Ässä, jota on tällä tontilla fiilistelty aiemmin mm. täällä. Kyseessä oli keväisen yksityistilaisuuden jälkeen ensimmäinen keikka, jonne uuden levyn ilmestymisen jälkeen pääsin mestoille. Oli jo aikakin!
Bändin kokoonpanossa oli tapahtunut vähän muutoksia, ehkä siksi tai ihan vaan omasta rättiväsyneestä tilastani johtuen eilinen ei noussut ihan timanttisimpien Ässä-keikkojen joukkoon. Kyllähän tietyt biisit rokkasivat ihan täysillä ja saivat leveän hymyn nousemaan kasvoille, toiset saivat liikuttumaan niin kuin aina. Silti ihan täydellisyyteen ei päästy.
Kelpo perjantai-ilta joka tapauksessa. Ässän musiikki vaan osuu ja uppoaa meikäläiseen, erityisesti rakastan biisien lyriikoita, niissä on arkisesta sävystään huolimatta oivaltavaa syvyyttä. Soitto kulkee vaivattomasti ja pidän siitä, että tunnelma keikoilla on aina todella aito ja vilpitön.
Tänään ohjelmassa on Ravintolapäiväilyä, pitäisi kipaista kauppaan ja alkaa leipomaan. Tuomiokirkon puistosta saa vegaanisia herkkuja, tervetuloa!
// Jukka Ässä, the best band in Tampere, played last night in my bar next door, Telakka. Today I'm participating in Restaurant Day with my friends, so better start baking right now!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti