Pariisin jälkeen väsytti kauheasti, joten vietin muutaman päivän tekemättä yhtään mitään, nukkuen ja loikoillen. Jossain vaiheessa takaraivossani nakuttava "pitäisi tehdä jotain järkevää eikä vaan lorvia" -ääni hiljeni. Laiskanpulskeasti pötkötellessä ei varsinaisesti saanut aikaan mitään, mutta silloin ehti hyvin ajatella kaikenlaista, tulevaisuutta ja elämää ja sen sellaista.
Kun on tottunut juoksemaan tukka putkella paikasta toiseen, tekee ihan hyvää stopata kokonaan. Mitään downshiftaajaa meikäläisestä ei saa tekemälläkään, mutta tuntuu silti hyvältä, kun on aikaa ajatella omia juttuja ihan kaikessa rauhassa. Velvollisuuksia ei tule hoidettua tulipalojensammutustyyliin hommien kaatuessa niskaan, vaan tekemisiinsä ehtii keskittyä.
Lopulta lorvailu kävi kyllästyttämään ja aloin tekemään kivoja asioita. Ystävien kanssa ulos syömään, nunnaluostarin puistoon istumaan kirjan kanssa. Seinäkiipeilemään, reissun aikana tuli ikävä sekä seinää että suurenmoista kiipeilykaveriani. Valokuvasin kotikulmia, kaikkien reissujen lomassa olen unohtanut ihastella Leuvenia, joka sekin on varsin siisti mesta. Treffeilläkin kävin, varsin hyvillä sellaisilla. Nyt vatsassa lepattelee pieniä perhosia.
Kivojen juttujen lisäksi sain duunihommien puolelta vaalimainosprojektin valmiiksi, hurraa. Nyt pitää vaan pysyä nahoissaan sunnuntaihin asti, vaalipäivä jännittää niin pirusti. Kirjoitushommiakin tarjottiin ensi viikolle, jes.
// Lazy days. Lots of thinking and just enjoying everyday life.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti